Sivusto

Toimiston kotisivut wwww.tuomari.org

Oikudenkäynti Tampereella

Aamulehti 4.4.2018

PERUNKIRJOITUKSEEN TARVITTAVA SELVITYS

ASIAKIRJAT

virkatodistukset kaikista kuolinpesän osakkaista heidän kotipaikkansa rekistereistä (väestörekisteri tai seurakunta)

vainajasta sukuselvitys 15-ikavuodesta kuolemaan saakka kaikista rekistereistä, joissa hän on ollut kirjoilla

osakkaiden nimet ja osoitteet, osakkaiden valtakirjat

testamentti

avioehtosopimus / osituskirja, perukirja ensiksi kuolleen puolison jälkeen

selvitys ennakkoperinnöistä

VARAT

käteiset varat, obligaatiot, tallelokero

pankin tiliote / saldotodistus kaikista vainajan sekä lesken nimissä olevista talletuksista kuolinpäivän mukaisine pääomineen ja korkoineen 

asunto-osakeyhtiön nimi ja osakekirjojen numerot, huoneiston osoite, pinta-ala ja käypä arvo.

kiinteistön lainhuudatuspöytäkirjan ote ja käypä arvo 

puhelinosuustodistuksen numero

kuolinpesänosuudet

kulkuneuvot (autot, asuntovaunut, veneet ym.) 

arvopaperit / arvo-osuudet

luettelo irtaimistosta, jos jotain erittäin arvokasta, muu omaisuus, jolla taloudellista arvoa (esim. yritysvarallisuus)

VELAT

pankki- ja muut velat, pääoma ja korot kuolinhetkellä

kuitit ja laskut kaikista kuolinpäivänä maksamatta olleista laskuista ( vainajan velkaa)

sairaalamaksut (viimeinen laskutusjakso)

verotus, lisäverot / veronpalautukset 

kuitit ja laskut hautajaiskuluista (muistotilaisuus, seurakunnan lasku, lehti-ilmoitukset ym.) hautakiven kustannusarvio / varaus hautakiveen

selvitys hautausavustuksesta

selvitys henkivakuutuksesta / ryhmähenkivakuutuskorvauksista

Edunvalvontavaltakirja, edunvalvonta valtuutus

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilansa vuoksi.

1 Valtuutuksen laatiminen

Valtuutus tehdään kirjallisesti ja siinä tulee olla kaksi todistajaa testamentin muotoisena. Valtakirjalla henkilö valtuuttaa valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuutetun tulee suostua tehtävään. Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa valtuutetun huolehtimaan esimerkiksi omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan.

2 Valtuutuksen vahvistaminen

Valtuutus tulee voimaan vasta kun maistraatti on vahvistanut sen. Vahvistamista voi pyytää, kun valtuuttaja on syystä tai toisesta tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Vahvistaminen edellyttää lääkärintodistusta valtuuttajasta.

Valtuutetun tulee  antaa maistraatille luettelo niistä valtuuttajan varoista ja veloista, joita valtuutus oikeuttaa hänet hoitamaan. 

3 Maistraatin valvonta

 Maistraatti valvoo valtuutetun toimintaa. Tässä tarkoituksessa maistraatti voi tarvittaessa pyytää valtuutetulta selvitystä valtuuttajan asioitten hoitamisesta.

4 Eturistiriita

Mikäli valtuuttajan ja  valtuutetun edut olisivat ristiriidassa jossakain tapauksessa, voidaan tälläisen asian voitamiseen valtuuttaa sijainen.

Oikeudesta avustajaan

KKO tuore päätös oikeudesta avustajaan ja ilmoituksesta, ettei tarvitse avustajaa on mielenkiintoinen.

Vastaajan ilmoituksen ei katsottu riittäneen, eikä esitutkinta-aineistoon voitu siten vedota oikeudenkäynnissä.

KKO:2016:76

Oikeudenkäyntimenettely - Todistelu - Hyödyntämiskielto Oikeus avustajaan - Rikosasian vastaaja - Esitutkinta Itsekriminointisuoja

Diaarinumero:R2015/529 Taltionumero: 2261 Antopäivä:02.11.2016

A oli pidätettynä, kun häntä kuulusteltiin epäiltynä tuhotyöstä ja murhan yrityksestä. A:lla, joka oli aikaisemmin tuomittu alentuneesti syyntakeisena tehdyistä rikoksista, ei ollut kuulusteluissa avustajaa. A:lle oli kuulustelujen aluksi kerrottu, mistä häntä epäillään ja kuinka vakavasta rikoksesta on kysymys. Hänelle oli kerrottu myös mahdollisuudesta avustajan käyttöön sekä oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikosepäilyn selvittämiseen. A oli, kerrottuaan ymmärtäneensä ohjeet ja saaneensa riittävästi harkita avustajan käyttämistä, ilmoittanut, ettei hän tarvitse kuulusteluun avustajaa.
A tuomittiin hovioikeudessa alentuneesti syyntakeisena tehdyistä tuhotyöstä ja murhan yrityksestä. Syyksilukeminen perustui osaksi A:n esitutkinnassa antamiin lausumiin, joihin syyttäjä oli hovioikeudessa vedonnut.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei A ollut luopunut oikeudestaan avustajaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä edellytetyllä tavoin oikeuksistaan tietoisena ja ettei A:n esitutkinnassa antamia lausumia saanut käyttää näyttönä A:ta vastaan. Ks. KKO:2012:45 ja KKO:2013:25

EsitutkintaL 4 luku 3 §
EsitutkintaL 4 luku 10 §
EsitutkintaL 4 luku 16 §
IhmisoikeusSop 6 art

Perintöveron suunnittelu: miten voidaan vähentää perintöveron rasitusta?

Seuraavassa käsitellään perintöveron suunnitteluun liittyviä kysymyksiä yleisellä tasolla.

Elinaikana tehtävät lahjoitukset

Vanhan lakimiehen neuvo perintöveron minimoiseksi oli, että perinnönjättäjä tuhlaa kaiken omaisuutensa elinkaikanaan on edelleenkin toimiva.

Lahjaveroa ei suoriteta lahjasta, jonka arvo on 3 400 euroa pienempi, kuitenkin niin, että jos lahjansaaja kolmen vuoden kuluessa saa samalta antajalta useita sellaisia lahjoja, näistä on suoritettava veroa, kun niiden yhteinen arvo nousee vähintään mainittuun määrään.

(PerVL 14 §)

Säästö- ja henkivakuutukset

Perintöveroa on suoritettava myös perittävän kuoleman johdosta kuolinpesälle tai edunsaajalle maksettavasta henkilövakuutuksen nojalla saadusta vakuutuskorvauksesta. Siltä osin kuin vakuutuskorvaus tai taloudellinen tuki on tuloverotuksessa veronalaista tuloa, se on kuitenkin perintöverosta vapaa

Perittävän kuoleman johdosta kuolinpesälle tai edunsaajalle maksettava henkilövakuutuksen nojalla saatu vakuutuskorvaus  on kuitenkin   perintöverosta vapaa siltä osin kuin kunkin edunsaajan tai perillisen saama samasta kuolemantapauksesta johtuva vakuutuskorvaus on enintään 35 000 euroa. Jos edunsaajana on leski, verosta vapaaksi osaksi katsotaan puolet tai kuitenkin vähintään 35 000 euroa lesken edunsaajamääräyksen nojalla saamien vakuutuskorvausten ja taloudellisen tuen yhteismäärästä.

Lahjana pidetään myös vakuutuksesta edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saatua vakuutuskorvausta. Tällaiset vakuutuskorvaukset ovat kuitenkin lahjaverosta vapaita siltä osin kuin niiden yhteismäärä kolmen vuoden aikana on enintään 8 500 euroa.

Sijoitus- ja säästövakuutukset eivät ole verotettavaa varallisuutta.

(PerVL 7a ja 18a §)

Omaisuuden lahjoittaminen hallintapidätysehdoin

Mikäli omaisuutta lahjoitetaan ehdoin, että hallintaoikeus omaisuuteen jää lahjanantajalle, vähentää hallintaoikeus lahjanarvoa. Hallintaoikeuden kapitalisointi lasketaan 5-10 % vuotuisen  tuoton mukaan. Verovelvollisen jäljellä olevaksi eliniäksi tarkoitetun nautintaoikeuden, eläkkeen ja muun edun arvo lasketaan kertomalla edusta saatavan vuositulon määrä etuun oikeutetun henkilön iän mukaan määräytyvällä kertoimella seuraavasti:

verovelvollisen ikä	kerroin
alle 44 vuotta	12
44–52 vuotta	11
53-58	10
59-63	9
64-68	8
69-72	7
73-76	6
77-81	5
82-86	4
87-91	3
92 tai enemmän	2

Eli jos alle 44 vuotias lahjoittaa 500.000 markan arvoisen asunto-osakkeen pidättäen siihen elinikäisen hallintaoikeuden, jonka arvoksi verottaja hyväksyisi 5%, saadaan lahjan arvo kaavasta 500.000-(5*5000*12) eli 200.000 markkaa.

Lahjanluontoinen kauppa

Lahjaveroa on suoritettava, kun omaisuus lahjana siirtyy toiselle. Kun kauppa- tai vaihtosopimuksen ehdoista selviää, että sovittu vastike on enintään kolme neljännestä käyvästä hinnasta, katsotaan käyvän hinnan ja vastikkeen välinen ero lahjaksi.

Mikäli halutaan myydä lapselle 500.000 markan arvoinen asunto-osake mahdollisimman halvalla tulee kauppahinnan olla vähintään enemmän kuin 375.000 markkaa. Mikäli kauppahinta on 375.000 maksaa,  ostaja lahjaveron 125.000 markasta. Mikäli kauppahinta on 375.100 markkaa lahjaveroa ei mene.

Näissä tapauksissa kannattaa hakea verottajalta ennakkotieto asiassa.

(PerVL 18.3 §)

Perillispiirin laajentaminen

Jos omaisuus testamentilla tulee yhteisesti kahdelle tai useammalle henkilölle jotka ovat erilaisessa sukulaisuussuhteessa testamentintekijään, määrätään vero sen henkilön sukulaisuuden mukaan, joka on kaukaisinta sukua. Aviopuolisoille tulleesta omaisuudesta lasketaan vero läheisempää sukua olevan henkilön mukaan.

Omaisuuden siirtäminen testamentilla tai lahjoituksin lapsille ja näiden puolisoille yhdessä sekä lasten lapsille (+näiden puolisoille)  vähentää omaisuuden siirtoon liittyvää veroprogressiota. Joissakin tapauksissa tämä saattaa kuitenkin vaikeuttaa kaikkien perillisten tasapuolista kohtelua mutta  mikäli kysymyksessä on rahavarojen jakaminen sekin ongelma voidaan poistaa.

Kiinteistöihin kohdistuvaa yhteisomistussuhteen luomista kannattaa tarkkaan harkita. Se saattaa olla toimiva ja elävän elämän mukainen ratkaisu esimerkiksi kesämökin käsittävän omaisuuden edelleen siirtämisessä, mutta ei välttämättä sovellu muunlaiseen kiinteään omaisuuteen.

(PerVL 15 §)

HALLINTATESTAMENTIN TUOTTAMA OIKEUS

Hallintatestamentissa testamentintekijän johtomotiivina, tarkoitusperänä on hallintaoikeuden saajan, tavallisesti lesken etujen turvaaminen. Sen tähden tulkinta on leskelle suopea.

Kun testamentilla annetaan leskelle "hallintaoikeus" tai "vallintaoikeus", jota usein selvennetään lausekkeella "ilman tilintekovelvollisuutta perillisille" se tuottaa leskelle; seuraavan oikeusaseman ja toimivaltuuden: .

-leski saa käyttää kaikkea testamentilla saatua omaisuutta hyväkseen, niin kiinteää kuin irtaintakin.

- mitä hän ei tarvitse omaan käyttöönsä sen hän voi vuokrata ja pitää vuokratulot

- jos pesässä on elinkeino-omaisuutta, leski voi harjoittaa elinkeinoa (esim. maatilalla maataloutta tai pitää kauppaa ja pitää elinkeinosta saadut tulot ja pääoman lisäykset kokonaan itsellään.

- jos pesässä on metsää leski voi myydä puita järkevän metsänhoidon rajoissa ja pitää tulot.

- leski voi myydä irtainta omaisuutta rajoituksitta, kiinteää omaisuutta leski tavallisesti ei saa myydä. Kiinteää omaisuuttakin saa myydä, jos myynti les ken erityisten tarpeitten turvaamiseksi on välttämätöntä. Näin esimerkiksi kun tulee suuria sairausmenoja eikä pesässä muita käteisiä varoja ole..

-leski ei voi kiinnittää testamentilla saamaansa omaisuutta, mutta voi pantata irtainta, esim. asunto-osakkeen.

-leski ei voi lahjoittaa testamentilla saamaansa omaisuutta. Tämä ei koske tavanomaisia lahjoja.

Sen mikä on edellä leskeltä kiellettyä perilliset voivat tehdä sen yhdessä