YLEISIMMÄT RIKOKSET SUOMESSA

 

Mitä rangaistuksia oikeuskäytännössä todella määrätään

 

Laki säätää rikoksille enimmäis- ja vähimmäisrangaistukset. Oikeuskäytäntö kertoo, miten tuomioistuimet näitä asteikkoja todellisuudessa soveltavat. Nämä kaksi – laki ja käytäntö – voivat erota merkittävästi toisistaan.

Tässä blogikirjoituksessa käymme läpi Suomen yleisimmät rikostyypit ja sen, minkälaisia rangaistuksia niistä käytännössä seuraa. Luvut ja esimerkit perustuvat tilastokeskuksen tietoihin, tuomioistuinlaitoksen aineistoihin sekä vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.

 

Huomio lukijalle Tämä kirjoitus antaa yleiskuvan oikeuskäytännöstä. Jokainen tapaus on yksilöllinen – rangaistukseen vaikuttavat aina teon olosuhteet, tekijän tausta, syyllisyys ja monet muut seikat. Nämä luvut ovat tyypillisiä, eivät ehdottomia.

 

 

Suomen rikostilasto lyhyesti

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 poliisin tietoon tuli yli 522 000 rikoslakirikosta. Yleisimpiä rikostyyppejä olivat omaisuusrikokset (varkaudet, petokset), liikennerikokset (rattijuopumus), henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset (pahoinpitely) sekä huumausainerikokset.

Rikoksista suurin osa ratkaistaan joko sakkorangaistuksella tai ehdollisella vankeudella. Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitaan vuosittain noin 6–8 000 henkilöä.

 

Rikostyyppi	Tapauksia 2024 (arvio)	Tyypillisin seuraamus
Varkaus ja näpistys	n. 128 000	Sakko tai ehdollinen
Petos	n. 30 600	Sakko tai ehdollinen
Pahoinpitely	n. 29 900	Sakko tai ehdollinen vankeus
Rattijuopumus	n. 14 500	Sakko + ajokielto
Huumausainerikos	n. 25 600	Sakko tai ehdollinen
Ryöstö	n. 2 000	Ehdollinen tai ehdoton vankeus

 

 

1. Varkaus ja näpistys

Varkausrikokset ovat Suomen yleisin rikostyyppi. Niitä tuli vuonna 2024 poliisin tietoon yli 128 000, joista noin puolet oli myymälävarkauksia.

Laissa säädetty asteikko

Teko	Asteikko	Käytännön seuraamus
Näpistys (arvo alle 800 €)	Sakko	Päiväsakko, usein 10–30 päivää
Varkaus (arvo 800 €+)	Sakko tai enint. 1 v 8 kk	Sakko tai lyhyt ehdollinen
Törkeä varkaus	4 kk – 4 vuotta	Ehdollinen tai ehdoton vankeus

 

Käytännössä tavanomainen varkaus johtaa useimmiten sakkorangaistukseen. Ehdoton vankeus tulee kyseeseen lain näkökulmasta vasta silloin, kun teko on törkeä – esimerkiksi tekoon on osallistunut useampi henkilö, käytetty väkivältaa tai arvo on merkittävä. Uusiminen koventaa rangaistusta selkeästi.

 

Käytännön esimerkki Henkilö varkastaa kaupasta vaatteita 300 euron arvosta. Ei aiempia rikoksia. Seuraamus: tyypillisesti 10–20 päiväsakkoa. Sakko määräytyy päiväsakon perusteella, joka on 1/60 kuukausituloista. 2 000 euron kuukausiansioilla 10 päiväsakkoa = noin 330 euroa.

 

2. Pahoinpitely

Pahoinpitely on yksi yleisimmistä oikeudessa käsiteltävistä rikoksista. Vuonna 2024 niitä ilmoitettiin lähes 30 000. Päihteillä on vahva yhteys pahoinpitelyihin – noin 70 % pahoinpitelyrikoksista tapahtuu päihteiden vaikutuksen alaisena.

Laissa säädetty asteikko

Tekomuoto	Asteikko	Tyypillisin käytännön tuomio
Lievä pahoinpitely	Sakko (vain sakkoa)	10–40 päiväsakkoa
Pahoinpitely	Sakko tai enint. 2 vuotta	Sakko tai 2–4 kk ehdollinen
Törkeä pahoinpitely	1–10 vuotta	8–18 kk, usein ehdoton tai YKP

 

Perusmuotoinen pahoinpitely – jossa esimerkiksi löödään toista ilman aseita tai apvälineitä – johtaa ensikertalaiselle usein ehdolliseen vankeuteen tai jopa pelkkiin sakkoihin, jos vammat ovat liehiä. Vakavammat pahoinpitelyt, joissa aiheutetaan vakavampia vammoja tai käytetään apuvälineitä, johtavat ehdolliseen tai ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Törkeä pahoinpitely edellyttää laissa määriteltyjä törkeyttsliseviä kriteerejä: vakavia vammoja, aseen käyttöä, julmuutta tai muuta erityistä moitittavuutta. Siitä tuomitaan lähes aina ehdotonta vankeutta tai yhdyskuntapalvelua.

 

Käytännön esimerkki Humalainen riita ravintoilan ulkopuolella johtaa yhteen lööntiin, johon jää pieni vamma. Ei aiempia rikoksia. Seuraamus: todennäköisesti 20–40 päiväsakkoa tai lyhyt ehdollinen vankeus (esim. 30–60 päivää). Jos teossa käytetään teraobjektia tai aiheutetaan vakavampia vammoja, rangaistus nousee selkeästi ja ehdoton vankeus tulee kuvaan.

 

3. Rattijuopumus

Rattijuopumus on määrällisesti yksi yleisimmistä oikeudessa käsiteltävistä rikoksista. Vuonna 2024 tapauksia kirjattiin 14 500. Näistä törkeitä rattijuopumuksia oli 5 600.

Rattijuopumus (0,5–1,2 promillea)

Tavallisessa rattijuopumuksessa tyypillisin seuraamus on sakko – usein noin 40–60 päiväsakkoa – sekä ajokielto 1–3 kuukaudeksi. Enimmäisrangaistus on 6 kuukautta vankeutta, mutta ehdoton vankeus on harvinainen ensikertalaiselle perusmuotoisessa rattijuopumuksessa.

Törkeä rattijuopumus (yli 1,2 promillea)

Törkeä rattijuopumus on vakavampi. Vakiintunut käytäntö on ehdollisen vankeuden ja oheissakon yhdistelmä. Ajokielto on tyypillisesti 6–12 kuukautta.

 

Veren alkoholi	Tyypillinen rangaistus	Ajokielto
0,5–1,2 promillea (ratti)	40–60 päiväsakkoa	1–3 kk
1,2–2,0 promillea (törkeä)	2–4 kk ehdollinen + oheissakko	6–9 kk
2,0–2,5 promillea (törkeä)	3–5 kk ehdollinen + oheissakko	9–12 kk
Yli 2,5 promillea	Voi johtaa ehdottomaan, myös ensikertalaiselle	12–24 kk tai enemmän

 

Oikeuskäytännössä on vakiintunut käsitys, että yli 2,5 promillen humala voi johtaa ehdottomaan vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun jopa ensikertalaiselle. Uusiminen koventaa rangaistusta merkittävästi – erityisesti jos uusin teko tehdään aiemman ehdollisen koeajan aikana.

 

Käytännön esimerkki Ensikertalainen puhaltaa 1,4 promillea, ajo lyhyt ja hiljainen tie. Seuraamus: tyypillisesti 60–80 päiväsakkoa tai 2–3 kk ehdollista vankeutta + oheissakko, ajokielto 6–8 kk. Koeaika ehdolliselle on yleensä 1–2 vuotta. Jos samalla tehdään liikennerikomus tai aiheutetaan vaaratilanteita, rangaistus kovenee.

 

4. Huumausainerikos

Huumausainerikoksia kirjattiin vuonna 2024 yli 25 600, joista käyttörikoksia oli noin 17 100. Käyttörikos on lievimmässä päässä, huumausainerikoksen levittely tai laaja kauppa sen vakavimmassa päässä.

Tekomuoto	Asteikko	Käytännön tuomio
Huumausaineen käyttörikos	Sakko tai enint. 6 kk	Päiväsakko, tyypillisesti 20–50 kpl
Huumausainerikos (hallussapito)	Sakko tai enint. 2 vuotta	Sakko tai ehdollinen
Törkeä huumausainerikos (levitys, kauppa)	1–10 vuotta	Ehdollinen tai ehdoton vankeus

 

Pelkkä käyttörikos johtaa yleensä sakkorangaistukseen. Jos henkilöllä on hallussaan suurempia määriä tai todennköisesti tarkoituksena on levittää, asia siirtyy törkeän huumausainerikoksen puolelle, josta tuomiot voivat olla useita vuosia ehdotonta vankeutta.

 

Muuttuva käytäntö: kannabis Kannabiksen käyttörikoksissa on havaittavissa jonkin verran lievempää suhtautumista oikeuskäytännössä, erityisesti pienissä määrissä. Syytteet voidaan joissain tapauksissa jättää nostamatta. Laki pysyy kuitenkin muuttumattomana: kannabis on Suomessa edelleen laiton, eikä pieniinkaan määriin voi luottaa rangaistuksettomuuteen.

 

5. Petos

Petoksia ilmoitettiin vuonna 2024 yli 30 600. Näistä maksuvälinepetokset ovat voimakkaassa kasvussa – niitä kirjattiin noin 16 000, kasvua edellisvuoteen 59 prosenttia.

Tekomuoto	Asteikko	Käytännön tuomio
Lievä petos (alle 800 €)	Sakko	Päiväsakko
Petos	Sakko tai enint. 2 vuotta	Sakko tai ehdollinen
Törkeä petos (suuri häinö, ammattimainen)	4 kk – 4 vuotta	Ehdollinen tai ehdoton vankeus

 

Yksittäinen, pienen summan petos johtaa tyypillisesti sakkoihin. Ammattimainen tai laajamittainen petossarja, kuten verkkohuijaukset tai vakuutuspetokset, nostaa rangaistuksen huomattavasti. Törkeästä petoksesta voidaan määrätä ehdoton vankeus.

 

6. Ryöstö

Ryöstörikoksia ilmoitettiin vuonna 2024 noin 2 000. Ryöstö on omaisuusrikoksista ankarin: siinä yhdistyvät väkivalta tai sen uhka ja omaisuuden anastaminen.

Tekomuoto	Asteikko	Käytännön tuomio
Ryöstö	4 kk – 6 vuotta	Tyypillisesti 1–2 vuotta, ehdollinen tai ehdoton
Törkeä ryöstö	2–10 vuotta	Ehdoton vankeus, usein 2–4+ vuotta

 

Ryöstö tuomitaan lähes aina vankeusrangaistukseen. Rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavat väkivallan määrä, kohteen haavoittuvuus (esim. iiväkäs uhri), rikoksen suunnitelmallisuus ja saatu hyöty. Ensikertalainen, joka tekee lyhyen kaupassakäynnin tyyppisen ryöstön ilman aseita, voi selvitä ehdollisella, mutta se on poikkeuksellista.

 

Tärkeää tietää: ryöstö ei tarkoita aina aseita Ryöstöksi katsotaan myös tilanne, jossa tekijä pelkästään uhkaa väkivallalla saadakseen omaisuuden. Näin esimerkiksi tilanne, jossa luisutetaan „anna lompakko tai saat turpaas”, täyttää ryöstön tunnusmerkistön – vaikka fyysistä väkivaltaa ei tapahtuisikaan.

 

 

Mitä rangaistuksen suuruuteen vaikuttaa?

Jokainen tuomio on kokonaisarvio. Tuomarin tai tuomioistuimen on otettava huomioon monia tekijöitä:

•         Teon vakavuus ja olosuhteet: väkivallan määrä, suunnitelmallisuus, kohteen haavoittuvuus

•         Tekijän tausta: aiemmat tuomiot koventavat, nuori ikä tai mielenterveysongelmat voivat lieventää

•         Tunnustaminen: rehellinen tunnustaminen voidaan ottaa huomioon rangaistusmitoituksessa

•         Korvausten maksaminen: vahinkojen hyvittäminen uhreille voi vaikuttaa tuomioon

•         Päihteiden käyttö: itse hankittu päihtymys ei lievennä, mutta tietyt riippuvuustilat voidaan ottaa huomioon

 

Ehdollinen vai ehdoton?

Ehdollinen vankeus tarkoittaa, että rangaistus määrätään, mutta sen täytäntöönpano lykätään koeajalle (1–3 vuotta). Jos tekijä ei riko ehtoja, rangaistusta ei suoriteta vankilassa. Ehdoton vankeus tarkoittaa oikeaa vankilaa.

Ehdollinen on yleensä mahdollinen, kun rangaistus on korkeintaan 2 vuotta ja tekijää ei aiempien tuomioiden perusteella pidetä erityisen vaarallisena. Uusiminen, erityisen vakava teko tai aiemman ehdollisen koeaika voivat johtaa ehdottomaan.

 

Yhdyskuntapalvelu

Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehto ehdottomalle vankeudelle, kun tuomio on enintään 8 kuukautta ja tekijä soveltuu siihen. Tekijä suorittaa tuntimäärän yhdyskuntapalvelua (yksi päivä vankeutta = 3 tuntia yhdyskuntapalvelua). Käytännössä myönnetään varsin usein, kun olosuhteet sallivat.

 

 

Yhteenveto

Suomalainen rikosoikeudellinen järjestelmä on rakennettu niin, että ensikertalaisuus ja teon lievyys yleensä johtavat lievempään rangaistukseen. Uusiminen, vakavuus ja väkivallan käyttö koventavat. Järjestelmä painottaa yhdenvertaisuutta: samankaltaisista teoista pitäisi seurata samankaltainen rangaistus, oli tekijä kuka tahansa.

Käytännössä asianajajan rooli on kriittinen erityisesti silloin, kun tuomio voi kallistua ehdollisen ja ehdottoman välin, tai kun tekijän taustassa on seikkoja, jotka voivat joko koventaa tai lieventää rangaistusta. Laki antaa puitteet – mutta oikeuskäytäntö on tarkempi kartta.

 

Oletko osallisena rikosasiassa tai kaipaat neuvoja oikeusprosessiin?

Lakiasintoimisto Mäkilä Hanny Ky 

 Ota yhteyttä – autamme sinua ymmärtämään tilanteesi ja puolustamme oikeuksiasi.