Seuraavassa
selvitetään avioeroa liitännäisvaatimuksineen asianajollisena toimeksiantona
1.
Avioeron hakeminen
Puolisot
voivat hakea avioeroa yhdessä tai erikseen käräjäoikedelle jätettävällä
hakemuksella. Avioero voidaan myöntää 6 kuukauden harkinta-ajan jälkeen.
Puolisoilla
on kuitenkin oikeus saada avioero ilman harkinta-aikaa, jos he ovat asuneet
erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuottaMikäli puolisot ovat asuneet
erillään yli kaksi vuotta, voidaan avioero saada ilman harkinta-aikaa.
Puolisot
on tuomittava avioeroon ilman harkinta-aikaa myös,
1) jos puolisot ovat toisilleen sukua suoraan takenevassa ja etenevässä polvessa tai sisaruksia taikka puolisisaruksia; tai
2) jos avioliitto on solmittu jommankumman puolison aikaisemman avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen ollessa voimassa, eikä aikaisempi avioliitto tai rekisteröity parisuhde vielä ole purkautunut.
1) jos puolisot ovat toisilleen sukua suoraan takenevassa ja etenevässä polvessa tai sisaruksia taikka puolisisaruksia; tai
2) jos avioliitto on solmittu jommankumman puolison aikaisemman avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen ollessa voimassa, eikä aikaisempi avioliitto tai rekisteröity parisuhde vielä ole purkautunut.
Avioliittolaki 25-27 §:t
Avioerohakemuksen mallit löytyvät sivuilta.
2.
Yhteiselämän lopettaminen
Yhteiselämän
lopetttamisella tarkoitetaan avioeroasian yhteydessä tuomioistuimen antamaa
päätöstä lähinnä puolisoiden asumisesta. Toinen puoliso voidaan velvoittaa
muuttamaan yhteisenä kotina käytetystä asunnosta.
Tuomioistuin voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta:
1) päättää, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin;
2) velvoittaa toisen puolison muuttamaan yhteisestä kodista; ja
3) oikeuttaa puolison käyttämään sellaista toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettäväksi tarkoitettuun asuntoirtaimistoon taikka on puolison työväline tai tarkoitettu puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten; sopimus, jonka omistaja tekee toisen puolison käytettäväksi näin annetusta omaisuudesta kolmannen henkilön kanssa, ei rajoita sanottua käyttöoikeutta.
Tuomioistuin voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta:
1) päättää, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin;
2) velvoittaa toisen puolison muuttamaan yhteisestä kodista; ja
3) oikeuttaa puolison käyttämään sellaista toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettäväksi tarkoitettuun asuntoirtaimistoon taikka on puolison työväline tai tarkoitettu puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten; sopimus, jonka omistaja tekee toisen puolison käytettäväksi näin annetusta omaisuudesta kolmannen henkilön kanssa, ei rajoita sanottua käyttöoikeutta.
Tuomioistuimen antama päätös voidaan panna heti täytäntöön, vaikka se ei ole
saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä ole toisin määrätty.
Päätös on voimassa toistaiseksi. Puolison vaatimuksesta sitä voidaan muuttaa
tai se voidaan peruuttaa tuomioistuimen uudella päätöksellä, jos olosuhteet
ovat päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet. Päätös ja velvoitus, jota 1
momentissa tarkoitetaan, raukeavat, kun puolisoiden välillä on toimitettu
omaisuuden ositus tai erottelu ja se on saanut lainvoiman. Päätös ja velvoitus
raukeavat kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun päätös on
annettu, vaikka omaisuuden ositusta tai erottelua ei olisikaan toimitettu.
Avioliittolaki 24 §
Avioliittolaki 24 §
Hakemus yhteiselämän lopettamiseksi tehdään normaalisti avioeroasian
yhteydessä. Mikäli kyseessä on perheväkivalta tai muut vakavat ongelmat
keskinäisissä suhteissa, voidaan tilanne rauhoittaa asumisen osalta
osituksen lainvoimaiseksi tuloon asti.
3.
Alaikäisiin lapsiin liittyvät sopimukset ja määräykset
Avioeroa
tai yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassa tuomioistuimen on omasta
aloitteestaan otettava käsiteltäväksi kysymys siitä, miten puolisoiden lasten
huolto ja tapaamisoikeus olisi lapsen etua silmällä pitäen järjestettävä.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta käsitellessään tuomioistuimen on erityisesti kiinnitettävä asianosaisten huomiota siihen, että huollon ja tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen myönteiset ja läheiset suhteet kumpaankin vanhempaan.
Puolisoiden on sovittava tai tuomioistuimen annettava määräys seuraavista kysymyksistä
1. alaikäisten lasten huolto
2. kumman luona lapset asuvat
4. alaikäisille lapsille maksettavan elatusavun suuruus
3. lasten oikeus tavata toista vanhempaansa
Näistä kysymyksistä voidaan esittää vaatimus samalla hakemuksella, jolla haetaan avioeroa.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta käsitellessään tuomioistuimen on erityisesti kiinnitettävä asianosaisten huomiota siihen, että huollon ja tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen myönteiset ja läheiset suhteet kumpaankin vanhempaan.
Puolisoiden on sovittava tai tuomioistuimen annettava määräys seuraavista kysymyksistä
1. alaikäisten lasten huolto
2. kumman luona lapset asuvat
4. alaikäisille lapsille maksettavan elatusavun suuruus
3. lasten oikeus tavata toista vanhempaansa
Näistä kysymyksistä voidaan esittää vaatimus samalla hakemuksella, jolla haetaan avioeroa.
4.
Avioikeuden toteuttaminen ja omaisuuden erottelu
Neljäntenä
kysymyksenä sovitaan tai päätetään puolisoiden keskinäisistä
varallisuussuhteista eli toteutetaan avio-oikeus ja omaisuuden erottelu.
Mikäli puolisoilla on avioehto, tehdään ainoastaan omaisuuden erottelu.
Ositus voidaan suorittaa sopimusosituksena tai ellei siitä pystytä sopimaan, haetaan ulkopuolinen pesänjakaja suorittamaan ositus toimitusosituksena. Pesänjakajan tekemästä toimitusosituksesta voidaa valittaa alioikeuteen ja alioikeuden päätöksestä eteenpäin.
Mikäli puolisoilla on avioehto, tehdään ainoastaan omaisuuden erottelu.
Ositus voidaan suorittaa sopimusosituksena tai ellei siitä pystytä sopimaan, haetaan ulkopuolinen pesänjakaja suorittamaan ositus toimitusosituksena. Pesänjakajan tekemästä toimitusosituksesta voidaa valittaa alioikeuteen ja alioikeuden päätöksestä eteenpäin.
5.
Sopimus vastaisen eron varalle
Mikäli
kyseessä on suhteellisen helposti arvioita omaisuus, sopijapuolet pystyvät
asian sopimaan ja lasten huolto, asuminen sekä tapaamisjärjestelyt voidaan
helposti sopia, on yksinkertaisinta laatia sopimus vastaisen eron varalle,
jossa
1.sovitaan,
että puolisot hakevat yhteisellä hakemuksella avioeroa heti sopimuksen
allekirjoittamisen jälkeen
2.sovitaan
lasten huolto, asuminen, elatusavun suuruus, ja
tapaamisjärjestelyt ja pyydetään avioerohakemuksen liitännäiskysymyksenä
tuomiostuinta antamaan sopimuksen sisällön mukainen tuomio
3.ositetaan
omaisuus ja sitoudutaan hyväksymään osituskirja ositusperusteen syntymisen
jälkeen lopullisena osituksena, jolloin omistusoikeus osituksessa saatuun
omaisuuteen siirtyy.
6. Kaavio avioeroasian etenemisestä
Ohessa
edellä esitetyn perusteella laadittu kaavio avioeroasian etenemisestä.
Sopimus
vastaisen eron varalle, jossa sovitaan, että puolisot hakevat yhdessä eroa,
sovitaan lapsiin liittyvistä kyvymyksistä sekä omaisuuden osituksesta (ns
sovintoero)
I hakemus
avioeroasiassa harkinta-ajan alkamiseksi, yhdessä tai jompi kumpi puolisoista
hakee
mahdollinen
hakemus yhteiselämän lopettamiseen liittyvistä määräyksistä
mahdollinen
hakemus päätökseksi tai väliaikaiseksi määräykseksi lasten huollosta,
asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta
ositusperuste
syntyy
|
< 6-12 kk>
harkinta-aika
sopimus/tuomio
lasten huollosta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta
ositusneuvottelut,
selvitykset sopimusosituksen mahdollisuuksista
arviokirjat
kiinteistöistä ja muusta omaisuudesta
sopimusositus
ellei sopimusositukseen
päästä hakemus pesänjakajan määräämiseksi
toimitusositus
tasingon maksu ja
omistusoikeuden siirtyminen osituksessa saatuun omaisuuten
|
II hakemus
avioero voimaan
viimeistään määräykset
lapsiin liittyvistä kysymyksistä
|