Avioero ja siihen liittyvät ongelmatilanteet

Seuraavassa selvitetään avioeroa liitännäisvaatimuksineen asianajollisena toimeksiantona

1. Avioeron hakeminen

Puolisot voivat hakea avioeroa yhdessä tai erikseen käräjäoikedelle jätettävällä hakemuksella. Avioero voidaan myöntää 6 kuukauden harkinta-ajan jälkeen.

Puolisoilla on kuitenkin oikeus saada avioero ilman harkinta-aikaa, jos he ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuottaMikäli puolisot ovat asuneet erillään yli kaksi vuotta, voidaan avioero saada ilman harkinta-aikaa.

Puolisot on tuomittava avioeroon ilman harkinta-aikaa myös,
1) jos puolisot ovat toisilleen sukua suoraan takenevassa ja etenevässä polvessa tai sisaruksia taikka puolisisaruksia; tai
2)  jos avioliitto on solmittu jommankumman puolison aikaisemman avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen ollessa voimassa, eikä aikaisempi avioliitto tai rekisteröity parisuhde vielä ole purkautunut.

Avioliittolaki 25-27 §:t

Avioerohakemuksen mallit löytyvät sivuilta.

2. Yhteiselämän lopettaminen

Yhteiselämän lopetttamisella tarkoitetaan avioeroasian yhteydessä tuomioistuimen antamaa päätöstä lähinnä puolisoiden asumisesta. Toinen puoliso voidaan velvoittaa muuttamaan yhteisenä kotina käytetystä asunnosta.
Tuomioistuin voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta:
1) päättää, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin;
2) velvoittaa toisen puolison muuttamaan yhteisestä kodista; ja
3) oikeuttaa puolison käyttämään sellaista toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettäväksi tarkoitettuun asuntoirtaimistoon taikka on puolison työväline tai tarkoitettu puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten; sopimus, jonka omistaja tekee toisen puolison käytettäväksi näin annetusta omaisuudesta kolmannen henkilön kanssa, ei rajoita sanottua käyttöoikeutta.

Tuomioistuimen antama päätös voidaan panna heti täytäntöön, vaikka se ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä ole toisin määrätty.

Päätös on voimassa toistaiseksi. Puolison vaatimuksesta sitä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa tuomioistuimen uudella päätöksellä, jos olosuhteet ovat päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet. Päätös ja velvoitus, jota 1 momentissa tarkoitetaan, raukeavat, kun puolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden ositus tai erottelu ja se on saanut lainvoiman. Päätös ja velvoitus raukeavat kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta tai erottelua ei olisikaan toimitettu.
Avioliittolaki 24 §

Hakemus yhteiselämän lopettamiseksi tehdään normaalisti avioeroasian yhteydessä. Mikäli kyseessä on perheväkivalta tai muut vakavat ongelmat keskinäisissä suhteissa, voidaan tilanne rauhoittaa  asumisen osalta osituksen lainvoimaiseksi tuloon asti.

3. Alaikäisiin lapsiin liittyvät sopimukset ja määräykset

Avioeroa tai yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassa tuomioistuimen on omasta aloitteestaan otettava käsiteltäväksi kysymys siitä, miten puolisoiden lasten huolto ja tapaamisoikeus olisi lapsen etua silmällä pitäen järjestettävä.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta käsitellessään tuomioistuimen on erityisesti kiinnitettävä asianosaisten huomiota siihen, että huollon ja tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen myönteiset ja läheiset suhteet kumpaankin vanhempaan.
Puolisoiden on sovittava tai tuomioistuimen annettava määräys seuraavista kysymyksistä
1. alaikäisten lasten huolto
2. kumman luona lapset asuvat
4. alaikäisille lapsille maksettavan elatusavun suuruus
3. lasten oikeus tavata toista vanhempaansa
Näistä kysymyksistä voidaan esittää vaatimus samalla hakemuksella, jolla haetaan avioeroa.

4. Avioikeuden toteuttaminen ja omaisuuden erottelu

Neljäntenä kysymyksenä sovitaan tai päätetään puolisoiden keskinäisistä varallisuussuhteista eli toteutetaan avio-oikeus ja omaisuuden erottelu.
Mikäli puolisoilla on avioehto, tehdään ainoastaan omaisuuden erottelu.
Ositus voidaan suorittaa sopimusosituksena tai ellei siitä pystytä sopimaan, haetaan ulkopuolinen pesänjakaja suorittamaan ositus   toimitusosituksena. Pesänjakajan tekemästä toimitusosituksesta voidaa valittaa alioikeuteen ja alioikeuden päätöksestä eteenpäin.

5. Sopimus vastaisen eron varalle

Mikäli kyseessä on suhteellisen helposti arvioita omaisuus, sopijapuolet pystyvät asian sopimaan ja lasten huolto, asuminen sekä tapaamisjärjestelyt voidaan helposti sopia, on yksinkertaisinta laatia sopimus vastaisen eron varalle, jossa

1.sovitaan, että puolisot hakevat yhteisellä hakemuksella avioeroa heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen

2.sovitaan lasten huolto,   asuminen, elatusavun suuruus,  ja tapaamisjärjestelyt ja pyydetään avioerohakemuksen liitännäiskysymyksenä tuomiostuinta antamaan sopimuksen sisällön mukainen tuomio

3.ositetaan omaisuus ja sitoudutaan hyväksymään osituskirja ositusperusteen syntymisen jälkeen lopullisena osituksena, jolloin omistusoikeus osituksessa saatuun omaisuuteen siirtyy.

6. Kaavio avioeroasian etenemisestä

Ohessa edellä esitetyn perusteella laadittu kaavio avioeroasian etenemisestä.

Sopimus vastaisen eron varalle, jossa sovitaan, että puolisot hakevat yhdessä eroa, sovitaan lapsiin liittyvistä kyvymyksistä sekä omaisuuden osituksesta (ns sovintoero) I hakemus avioeroasiassa harkinta-ajan alkamiseksi, yhdessä tai jompi kumpi puolisoista hakee mahdollinen hakemus yhteiselämän lopettamiseen liittyvistä määräyksistä mahdollinen hakemus päätökseksi tai väliaikaiseksi määräykseksi lasten huollosta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta ositusperuste syntyy

< 6-12  kk> harkinta-aika sopimus/tuomio   lasten huollosta,  asumisesta,  elatuksesta ja tapaamisoikeudesta ositusneuvottelut, selvitykset sopimusosituksen mahdollisuuksista arviokirjat kiinteistöistä ja muusta omaisuudesta sopimusositus ellei sopimusositukseen päästä hakemus pesänjakajan määräämiseksi toimitusositus tasingon maksu ja omistusoikeuden siirtyminen osituksessa saatuun omaisuuten

II hakemus avioero voimaan viimeistään määräykset lapsiin liittyvistä kysymyksistä