1. Lain tarkoitus
Aavopuolisoita suojataan kohtuuttomuudelta avoliiton päättyessä
Kyseessä on vähimmäissuoja tietyissä tilanteissa eikä se ole laajuudeltaan avioliittolain tasoista,
2.Lain soveltaminen
Uusi laki soveltuu henkilöihin, jotka ovat asuneet avoliitossa vähintään viisi vuotta tai joilla on ollut tai on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Henkilö joka on avioliitossa, ei voi olla uuden lain tarkoittamassa avoliitossa. Avoliittolain säännökset ovat tahdonvaltaisia, eli niistä voidaan sopimuksella poiketa. Sopimuksella ei kuitenkaan voida pätevästi luopua oikeudesta myöhemmin vaatia omaisuuden erottelua tai pesänjakajan määräämistä.
3. Omaisuuden erottelu
Avoliiton purkautumisen yhteydessä avopuolisoiden omaisuus erotellaan. Tämä tarkoittaa, että kumpikin avopuoliso pitää sen omaisuuden mikä kuuluu hänelle. Mikäli omistussuhdetta ei pystytä selvittämään, noudatetaan yhteisomistusolettamaa. Omaisuuden erottelusta laaditaan erottelukirja siten kuin perintökaaressa säädetään (PK 23: 9 §).
Mikäli erottelusta ei päästä sopimukseen, voi avopuoliso tai kuolleen avopuolison perilliset hakea pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten.
4.Hyvitys
Avopuoliso voi erotilanteessa vaatia toiselta osapuolelta hyvitystä, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan omaisuuttaan. Edellytyksenä on, että jako omistussuhteiden mukaan johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Panoksella tarkoitetaan muun muassa työtä yhteisen talouden tai toisen omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttöä yhteiseen talouteen tai varojen sijoittamista avopuolison omaisuuteen.
Oikeutta hyvityksen ei ole, mikäli toisen avopuolison saama perusteeton etu on vähäinen.
Hyvitystä on vaadittava omaisuuden erottelussa tai kanne nostettava kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta. Oikeus hyvitykseen raukeaa myös, jos erottelua ei ole toimitettu, pesänjakajan määräämistä haettu tai kannetta nostettu kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai avopuolisoiden pysyvästi erilleen muuttamisesta.
Hyvitystä koskeva sopimus tai erottelukirja on jätettävä maistraattiin rekisteröitäväksi, mikäli avopuoliso tai perilliset haluavat saada suojaa toisen avopuolison velkojien takaisinsaantivaatimuksia kohtaan.
Hyvityksen edellytyksistä laissa säädetään tilanteista, edellytyksistä, joiden tulee täyttyä, jotta avopuoliso olisi oikeutettu hyvitykseenyhteistalouden hyväksi antamastaan panoksesta.
Laissa säädetään hyvityksen taustalla olevasta pääperiaatteesta. Yhteistalouteen panostaminen sinällään ei riitä oikeuttamaan hyvitykseen,vaan panoksen tulee olla sen kaltainen, että se johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella omaisuutta eroteltaessa ilman hyvitystä. Sellainen yhteistalouden hyväksi annettu panos, joka johtaa avoliiton päättyessä omaisuuden jakoon panosten mukaisessa suhteessa, ei oikeuttaisi hyvitykseen.
Laissa luetellaan esimerkinomaisesti yhteistalouden hyväksi annettavia panosmuotoja.
Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi katsotaan
1) työ yhteisen talouden tai toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi;
2) varojen käyttöyhteiseen talouteen;
3) varojen sijoitus toisenavopuolison omistamaan omaisuuteen; tai
4)muu näihin verrattava toiminta.
Panos voi yhtä hyvin olla niin työnä kuin taloudellisena sijoituksenakin annettu panostus yhteiseen tai toisen avopuolison talouteen. Omaan omaisuuteen sijoitettu työ tai varallisuus ei ole panos yhteisen talouden hyväksi.
Esimerkkinä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta on taloustyö kotona toisenavopuolison kartuttaessa omaisuuttaan työelämässä. Jäämällä kotiin ja huolehtimalla kotitaloudesta sekä mahdollisista yhteisistä lapsista avopuoliso antaa toiselle avopuolisolle mahdollisuuden keskittyä työelämäänja kartuttaa omaisuuttaan. Yhteisenä kotinakäytetty asunto voi tällöin myös olla työssä käyvän avopuolison nimissä. Jos avoliitonpäättyessä kotona pitkään työskennellyt avopuoliso ei saisi hyvitystä panoksestaan yhteisen talouden hyväksi, kodin ulkopuolellatyössä käynyt avopuoliso on voinut saada perusteetonta etua toisen avopuolison kustannuksella.
Muita esimerkkejä mahdollisista hyvitykseen oikeuttavista panoksista ovat merkittävärakennus- ja korjaustyö tai vastaavan varallisuuden sijoittaminen toisen omistamaan rakennukseen tai muuhun omaisuuteen tai pitkäaikainen hoivatyö kotona toisen avopuolison hyväksi. Tavanmukaista yhteisestä omaisuudesta huolehtimista ei ole tarkoitettu hyvitykseen oikeuttavaksi panokseksi, ellei se ole ollut merkittävän yksipuolista ja pitkäkestoista
.
Oikeutta hyvitykseen ei ole, jos yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta koitunut perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen. Säännöksen tarkoituksena on välttää vähäisten kiistojen ohjautuminentuomioistuimiin tai pesänjakajien ratkaistaviksi. Perusteettoman edun vähäisyyttä arvi oitaessa tulee ottaa huomioon kummankinavopuolison taloudellinen kokonaistilanne.
Hyvityksen määrä perustuu lain esitöiden mukaan kokonaisvaltaiseen harkintaan puolisoiden panoksesta. Hyvityksen määrän ei tarvitse perustua esimerkiksi tarkkoihin euromääriin tai olemassa oleviin tositteisiin, vaan hyvitystä määrättäessä otetaan huomioon omaisuuden omistussuhteet, avoliiton aikainen panos yhteistalouteen, panoksen vaikutus omaisuuden säilymiseen ja karttumiseen sekä muut puolisoidentalouteen vaikuttavat seikat.
5.Muuotkset perintökaareen, avustus
Oikeus hyvitykseen ei ole henkilökohtainen, vaan se siirtyy kuoleman jälkeen avopuolison perillisille. Hyvitysvaatimuksen voivastaavasti tehdä myös avopuolison perillisille.
Avoliittoa koskevan lain säätämisen yhteydessä muutettiin myös perintökaaren säännöksiä. Muutosten myötä, eloonjääneellä avopuolisolla on oikeus avustukseen jäämistön varoista. Avustus voi olla rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen. Avustuksen edellytyksenä on, että avustusta tarvitseva toimeentulo on perittävän kuoleman johdosta heikentynyt ja avustus on tarpeen toimeentulon turvaamiseksi. Avustusta on vaadittava omaisuuden erottelussa.
Perintö- ja lahjaverolakia muutettiin siten, että avopuolisoa verotetaan perinnöstä ensimmäisen veroluokan mukaan edellä mainitun avustuksen määrään asti.
Avopuolisoiden omaisuuden erotteluun liittyvät kanteet tutkitaan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä jommallakummalla avopuolisolla on kotipaikka tai vakituinen osoite. Mikäli avoliittoa koskeva asia saatetaan vireille aviopuolison kuoleman jälkeen, asia käsitellään vainajan kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan käräjäoikeudessa (OK 10:11a §).
=====
Laki avopuolisoiden yhteistalouden
purkamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan avopuolisoiden
yhteistalouden purkamiseen avoliiton päättyessä.
Säännösten tahdonvaltaisuus
Tämän lain säännöksistä voidaan sopimuksella
poiketa.
Avopuoliso tai kuolleen avopuolison
perillinen ei kuitenkaan voi pätevästi luopua oikeudestaan vaatia 4 §:ssä
tarkoitettua omaisuuden erottelua tai oikeudestaan hakea 7 §:n 2 momentissa
tarkoitettua pesänjakajan määräämistä.
Avopuolison ja avoliiton määritelmät
Avopuolisoilla tarkoitetaan tässä laissa
yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat
asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut
yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoksi ei kuitenkaan
katsota sellaista henkilöä, joka on avioliitossa.
2 luku
Omaisuuden erottelu
Omaisuuden erottelu
Jos avopuoliso tai kuolleen avopuolison
perillinen sitä vaatii, toimitetaan avoliiton päättyessä avopuolisoiden omaisuuden
erottelu.
Avopuolisoiden omaisuus
Omaisuuden erottelussa kumpikin avopuoliso
pitää oman omaisuutensa. Jos avopuolisoilla on yhteistä omaisuutta,
yhteisomistussuhde on vaadittaessa purettava.
Yhteisomistusolettama
Jos omaisuutta eroteltaessa avopuolisoiden
välisestä sopimuksesta tai olosuhteista muutoin ei käy selville eikä voida
näyttää, kumman avopuolison omaisuuteen jokin irtain esine kuuluu tai että se
on yhteistä omaisuutta, avopuolisoiden katsotaan saaneen sen yhteisesti
yhtäläisin oikeuksin.
Omaisuuden erottelun toimittaminen
Omaisuuden erottelusta voidaan sopia
laatimalla omaisuuden erottelukirja, joka tehdään siten kuin perintökaaren (40/1965) 23 luvun 9 §:ssä säädetään.
Avopuoliso tai kuolleen avopuolison
perillinen voi myös hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä omaisuuden
erottelua varten. Pesänjakaja määrätään ja hän toimittaa omaisuuden erottelun
siten kuin perinnönjaosta säädetään.
3 luku
Hyvitys yhteistalouden hyväksi annetusta
panoksesta
Hyvityksen edellytykset
Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän
on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa
kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden
purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun
saamiseen toisen kustannuksella.
Yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi
katsotaan:
1) työ yhteisen talouden tai toisen
avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi;
2) varojen käyttö yhteiseen talouteen;
3) varojen sijoitus toisen avopuolison
omistamaan omaisuuteen; tai
4) muu näihin verrattava toiminta.
Oikeutta hyvitykseen ei ole, jos
yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta koitunut perusteeton etu on
olosuhteet huomioon ottaen vähäinen.
Hyvityksen vaatiminen
Hyvityksestä voidaan sopia tai
hyvitysvaatimus voidaan tehdä omaisuuden erottelua varten määrätylle
pesänjakajalle. Jollei pesänjakajan määräämistä ole haettu, hyvitysvaatimus
voidaan saattaa kanteella käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos hyvitystä ei
ole vaadittu omaisuuden erottelussa eikä sitä koskevaa kannetta ole nostettu
kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta.
Jos omaisuuden erottelua ei ole toimitettu,
oikeus hyvitykseen raukeaa kuitenkin, jollei sitä koskevaa kannetta ole
nostettu tai pesänjakajan määräämistä ole haettu kolmen vuoden kuluessa
avopuolison kuolemasta tai siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen.
4 luku
Erinäiset säännökset ja voimaantulo
Muutoksenhaku pesänjakajan ratkaisuun
Avopuoliso tai kuolleen avopuolison
perilliset voivat moittia pesänjakajan toimittamaa omaisuuden erottelua ja
pesänjakajan hyvitysvaatimuksen johdosta tekemää ratkaisua siten kuin perintökaaren 23 luvun 10 §:ssä säädetään.
Takaisinsaanti
Jos avopuoliso on omaisuuden erottelussa tai
suorittamalla 8 §:ssä tarkoitettua hyvitystä luovuttanut avopuolisolleen tai
tämän perillisille omaisuuttaan huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut
velvollinen luovuttamaan, omaisuuden erottelu tai hyvitys voidaan peräyttää
konkurssipesään siten kuin takaisinsaannista konkurssipesään annetussa laissa (758/1991)säädetään.
Jotta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla
omaisuutta saanut avopuoliso tai tämän perilliset voisivat saada suojaa toisen
avopuolison velkojien takaisinsaantivaatimuksilta konkurssissa ja ulosotossa,
omaisuuden erottelukirja taikka hyvitystä koskeva sopimus tai muu asiakirja on
jätettävä maistraattiin rekisteröitäväksi siten kuin maistraattien eräistä
henkilörekistereistä annetussa laissa (57/2005) säädetään.
12 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännös
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
2011.
Tätä lakia ei sovelleta, jos avoliitto on
päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain
täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.